Stadin koulut kuntoon!

Tervetuloa sisäilmatempaukseen - puhdas sisäilma on lapsen oikeus!

Ohjelmassa tarjoillaan laaja näkymä sisäilma-asioihin Helsingissä. Tule mukaan kuuntelemaan ja vaikuttamaan: on korkea aika lähettää yhdessä vahva viesti kaupungin päättäjille!

⭐Aika laittaa stadin koulut kuntoon!
- Sanna Valtonen
Helsingin vanhemmat HELVARY ry:n pj

⭐Puhdas sisäilma on lapsen oikeus!
- Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu

⭐Jokaisella lapsella on oikeus terveyteen ja opetukseen
- Esa Iivonen
Johtava asiantuntija, MLL

⭐Lapsen koulupäivä on tänään
- Jenni Helenius 
Suomen Vanhempainliiton sisäilmaryhmän pj

⭐Lasten oireilu ja oikeudet sisäilmaongelmissa
- Tiina Tuomela
Lastentautien erikoislääkäri

⭐Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen terveiset
- Timo Saavalainen
Helsingin opettajien ammattiyhdistys HOAY pj

⭐Lapsi rakennusten varjossa
- Maria Vuorialho 
Vihaiset äidit

#sisäilmatempaus 
#oikeusoppimiseen 
#stadinkoulutkuntoon 
#turvallinenoppimisympäristö

Tapahtuman järjestävät Stadin koulut kuntoon -kaupunkilaisliike ja Helsingin vanhemmat HELVARY ry. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.

Huom. Tapahtumaan saavutaan Cafe Engelin pääsisäänkäynnistä - suuntaa sisäpihalle: terassilla on lämmittimet ja vilttejä.

PS. Kiinnostaako Sinua HELVARYn sisäilmatyöryhmä? Liity nyt mukaan: aktiivit saapuvat paikalle jo kello 17, tervetuloa valmistelemaan tilaisuutta meidän kanssa - ja nauttimaan kuppi kuumaa :)

PSS. Tervetuloa mukaan kaikki sisäilma-asioista kiinnostuneet Stadin koulut kuntoon -kansalaisliikkeen Facebook-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/stadinkoulutkuntoon/

Kannanotto 11.4.2018

KOULUT KUNTOON

Sisäilmaongelmat ovat syystä tapetilla. Esimerkkeinä voidaan mainita Puotila sekä Arabianrannan koulu. Tosiasia on, että Helsingissä on paljon julkisia rakennuksia, joissa kärsitään sisäilmaongelmista, jotka pahimmillaan vaarantavat lasten ja rakennuksissa työskentelevien aikuisten terveyden.

Julkisten rakennusten kunnon tulisi olla yksi raamineuvottelujen ydinteemoista. HELVARY ja Stadin koulut kuntoon kaupunkilaisliike haastavat Helsingin kaupungin päättäjät toimimaan Espoon tapaan. Espoon kaupunginvaltuusto on linjannut, että valtuustokauden lopussa kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa on oltava terveet ja toimivat tilat ja että sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla.

Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat johtuvat sekä heikosta rakentamisesta että rakennusten kunnossapidosta säästämisestä. Myös remontointiin ja perusparannuksiin varatut resurssit ovat Helsingissä liian vähäisiä.

Sisäilmaongelmat aiheuttavat osalle altistuneista vakavia terveyshaittoja, joista aiheutuu sekä suurta kärsimystä ja haittaa yksilötasolla että suuria kuluja terveydenhuoltoon. On siis huomattavasti inhimillisempää korjata rakennusten sisäilmaongelmat ja ehkäistä sairastumisia kuin maksaa terveydenhuollon kustannuksina ihmisten sisäilmaongelmista johtuvien sairauksien hoito.

Julkisten rakennusten osalta varsinkin koulujen ja päiväkotien tilanne on huolestuttava. Sisäilmaongelmat ovat todella yleisiä kouluissa ja päiväkodeissa ja niille altistuu suuri määrä oppilaita ja opettajia joka päivä. Tähän asiaan on nyt viipymättä puututtava, lapsilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Tällä hetkellä oikeus ei toteudu, vaan liian monet lapset altistuvat Helsingissä sisäilmaongelmille päivittäin.

Helsingin on varattava raamineuvottelussa lisää resursseja julkisten rakennusten korjaamiseen. Helsingin on kehitettävä julkisten rakennusten terveysriskien arviointia sekä panostettava rakentamisen laatuun mm. korjausrakentamisen suunnittelulla ja rakennusvalvonnalla. Terveiden tilojen on oltava yksi keskeinen tulevien raamineuvottelujen teema. Rakennusten kuntoon tulee puuttua jo ennen kuin ne aiheuttavat terveyshaittaa ja oireita. Tämä on myös Helsingin taloudellinen etu.

Kaikki koulurakennusten ja päiväkotien kunto olisi tarpeen selvittää osana tulevaa kiinteistöstrategiaa ja selvitysten perusteella pitäisi tehdä tarpeelliset purku- ja peruskorjauspäätökset. Julkisissa rakennuksissa saattaa olla 40–60 vuotta vanhoja rakennuksia, joihin ei ole tehty kattavaa peruskorjausta vielä kertaakaan. Yksityisellä sektorilla perusparannussykli on noin puolet julkisen sektorin syklistä. On selvää, että uudisrakentamista tarvitaan runsaasti koskien Kaskon 700 rakennusta. Tehdyt kuntotutkimukset pitää myös saada julkisiksi ja helposti saataville.

Kaskon 700 rakennusta sisältävät takuulla enemmän ongelmia kuin vaikkapa nyt paljon julkisuudessa ollut Puotilan koulu. On rakennettava systeemi, jossa koulujen ja päiväkotien rakennusten kuntoa tutkitaan säännöllisesti. Ensimmäisenä on toki korjattava vakavimmin ongelmaiset koulut, mutta on päästävä järjestelmään, jossa rakennuksia korjataan jo ennen kuin ne ovat käyttöikänsä päässä.

Lisätietoja:
Sanna Valtonen, pj.
Helvary@helvary.fi

Avoin kirje 27.3.2018 

apulaispormestari Anni Sinnemäelle ja Pia Pakariselle 

HELVARY kiinnitti huomiota viime viikon uutisointiin koskien Puotilan ala-asteen sisäilmaongelmien tiedottamisesta. Niin koulun oppilaiden vanhemmat kuin koulun opettajatkin ovat olleet asiasta yhteydessä HELVARYyn. 

Hämmennystä on herättänyt jälleen kerran kaupungin tiedottamisen puuttuminen ja hitaus. Kuntokartoitus, jonka yhteydessä koulurakennuksen homelöydökset tehtiin, aloitettiin jo vuonna 2016 ja vanhempia sekä opettajia tiedotettiin asiasta vasta viime viikolla. Helsingin kaupunki on tehnyt koululla korjauksia jo helmikuussa tiedottamatta siitäkään koulun oppilaiden vanhempia. 

HELVARYn mielestä sisäilmaongelmien kohdalla on äärimmäisen tärkeää jakaa välittömästi kaikki tärkeä tieto koulun henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille. Erityisesti tämä on tärkeää, jos saadaan edes viitteitä, saati sitten näyttöä olemassaolevista sisäilmaongelmista.

HELVARY katsoo, että Puotilan ala-asteen kohdalla ei ole toteutunut Helsingin kaupungin strategiassakin todettu avoin, läpinäkyvä viestintä ja hyvä hallinto. Kaupunkilaisten luottamusta tiedotustapa ei ainakaan lisää. Ei ole ihme, että asiat kriisiytyvät ja yhteistyö on kitkaista, jos prosessit käynnistyvät niin, että vanhemmat ymmärtävät asioita pimitetyn heiltä jo pitkään. HELVARY haluaakin julkisesti kysyä, miksi Puotilan ala-asteen koulun sisäilmaongelmiin puututaan vasta nyt, vaikka ne löydettiin noin puolitoista vuotta sitten?

HELVARY kysyy lisäksi milloin koulu-ja päiväkotirakennusten sisäilmaongelmiin liittyviä toimintatapoja aiotaan selkeyttää? HELVARY toivoo paljon lisää avoimuutta tiedotuskulttuuriin sekä sitä, että vanhemmat huomioidaan yhteistyökumppaneina sisäilmaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Vanhempia tulisi kuunnella ja ottaa heidät mukaan ongelmakoulujen/päuväkotien sisäilmatyöryhmien toimintaan. HELVARYllä itsellään tulisi, Helsingin strategian mukaisesti ja läpinäkyvien toimintamallien kehittämiseksi, olla edustus Kaskon toimialakohtaisessa sisäilmaryhmässä. 

Ystävällisesti ja yhteistyöhengessä, 

HELVARYn sisäilmaryhmä
Erja Aalto

Kannanotto 14.3.2018

Lapsen oikeus on ammattitaitoinen laadukas varhaiskasvatuksen ammattilainen!

Helsingin kaupungin strategiasta ilmenee, että kaupungin on vaikeaa saada rekrytoiduksi lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia. Osittain työvoimapula johtunee lastentarhanopettajien vähäisestä määrästä sekä eläköitymisestä. Osittain varmaan myös siitä, ettei kehnosti palkattu ala houkuttele koulutettuja ammattilaisia. Samaan aikaan näyttää siltä, ettei alalle hakeudu riittävästi opiskelijoita.

Asiaan on puututtu valtakunnan tasolla lisäämällä lastentarhanopettajien koulutuksen aloituspaikkoja. Tämä toki vastaa tilanteeseen myöhemmin, mutta se ei todennäköisesti ole riittävä toimi jatkossakaan. Mikäli – toivottavasti -- pääsemme maksuttomaan varhaiskasvatukseen, ongelmat tulevat kumuloitumaan. Päteviä varhaiskasvatuksen ammattilaisia tulee olemaan liian vähän. Helsingin kaupunki on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa kiinnittämällä huomiota perehdytykseen ja rekrytointiin. Lisäksi on perustettu vertaismentorointiryhmiä uusien opettajien tueksi. Tällä ei kuitenkaan ole saavutettu riittäviä muutoksia eikä parannusta lastentarhanopettajien määrään Helsingissä.

Jotta helsinkiläisille lapsille voitaisiin taata laadukasta varhaiskasvatusta kaupunkistrategian ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti, tulee varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien olla asianmukaisesti koulutettuja, ammattitaitoisia ja motivoituneita. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen ammattilaisia ei ole riittävästi, vaan Helsingissä toimitaan lähes 300 lastentarhanopettajan vajeella. HELVARY pitää tätä kriisinä. 

Lastentarhanopettajien palkka on erittäin matala, kun otetaan huomioon tehtävän vaativuus, varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavuus ja lastentarhanopettajien määrä. OECD on julkaissut raportin, jossa on verrattu opettajien vuosittaisia ansioita. Sen mukaan lastentarhanopettajan palkka jää Suomessa alle OECD-keskiarvon, toisin kuin muiden opettajaryhmien. HELVARY on huolissaan, sillä nimenomaan varhaiskasvatuksen laatu tai sen puute säteilee myöhempiin opintoihin ja kaikkialle yhteiskuntaan. 

Lastentarhanopettajien työtyytyväisyys on tällä hetkellä heikkoa ja varhaiskasvatusammattilaiset pohtivat joukolla alanvaihtoa. Kun heiltä itseltään on kysytty työstä ja työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, ovat esiin nousseet palkka, työolosuhteet (esim. ryhmärakenne, tilat ja opettajien työtehtävät) ja opettajien määrän vähyys. Kaupungin toimet rekrytoinnin parantamiseksi ovat olleet hyviä, mutta niillä ei ole kyetty saavuttamaan tavoitetta. Tästä syystä on pohdittava palkanlisän maksamista varhaiskasvatuksen laadun ja toimivuuden takaamiseksi lastentarhanopettajille, jotta tilanne saadaan ratkaistuksi.

HELVARYn näkökulmasta laadukas varhaiskasvatus vaatii osaavaa ja asianmukaisesti koulutettua henkilökuntaa, jolle maksetaan tehtävien vaativuuden mukaista palkkaa. Toivomme Helsingin kaupungin tekevän seuraavissa raamineuvotteluissa järkeviä päätöksiä nostamalla varhaiskasvatusammattilaisten palkkaa sellaiselle tasolle, että jokainen helsinkiläislapsi saa nauttia pedagogisesti laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Samalla jokainen lastentarhanopettaja tulee toimeen hänelle maksetulla palkalla.

Lisätietoja:
Sanna Valtonen, pj.
Helvary@helvary.fi

3.12.2017

Varhennettu A1-kielen opetus Helsingissä

Helsinkiläiset koulut ovat varhentamassa A1-kielen opiskelua kaikissa kouluissa. HELVARY on käynyt paljon keskusteluja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan johdon, jäsenyhdistystensä , johtokuntien ja yksittäisten helsinkiläisten vanhempien kanssa. HELVARYn mielestä on upeaa, että Helsinki on päättänyt varhentaa A1-kielen opetuksen aloittamista – monet tutkimustulokset osoittavat, että varhennettu opetus mahdollistaa oppimisen herkkyysvaiheen hyödyntämisen, mutta tuo samalla myös lisää aikaa saavuttaa tavoitellut kielen taidot niille oppilaille, joille kielen oppiminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Kuntalaisten ja johtokuntien kuuleminen on myös lähtökohtaisesti erinomainen asia.

Aikataulu tässä tärkeässä asiassa on kuitenkin äärimmäisen tiukka. Koulujen johtokunnat ovat lausuntopyynnön osalta suuren haasteen edessä, sillä tarkempia tietoja siitä, millaisia ratkaisuja A1-kielen opetuksen osalta on ajateltu tehtävän, ei ole juurikaan saatu. HELVARY on huolissaan seuraavista asioista muutokseen liittyen:

Millä tavalla kaupunkitasoinen yhdenvertaisuus toteutuu kielivalikoimassa? Jos koulujen johtokunnat, joiden tehtävä on lähtökohtaisesti ajatella oman koulun etua, tekevät itsenäisesti esitykset opetuskielistä, millä tavalla varmistetaan, että jokaiseen helsinkiläiseen osoitteeseen syntyneillä lapsilla on edes jotakuinkin samankaltainen valinnanmahdollisuus kieliopintojen suhteen?

A1-kielen ensisijaisuus oppilaaksioton perusteissa ratkoo asiaa hiukan. Rehtoreilla on mahdollisuus ottaa kouluun oppilaaksi lapsi, joka haluaa opiskella koulussa A1-kielenä opetettavaa kieltä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain siinä tapauksessa, että koulussa on tilaa. Kaskon viranomaiset ovat asettaneet kouluille enimmäisoppilasmäärät, joiden sisällä oppilaaksioton tulee tapahtua. Ne ovat usein sen verran tiukat, että kaikille halukkaille eivät kaikki kieliopinnot välttämättä aukea.

Toinen oppilaaksiottoon liittyvä huoli on sisarusperiaate ja sen toteutuminen, kun kielestä on tehty ensisijainen oppilaaksioton peruste. Joutuvatko sisarukset joillakin alueilla eri kouluihin, elleivät he tee samoja kielivalintoja harvinaisten kielten osalta? Entä alueilla, joilla on aikaisemmin ollut ns. laajennettu oppilaaksiottoalue? On todennäköistä, että useamman perheen kohdalla käy niin, että eri ikäisille sisaruksille osoitetaan eri lähikoulu, vaikka perhe ei olisi muuttanut mihinkään. Sisarukset mahtuvat näissä tapauksissa samaan kouluun, mikäli koulussa on tilaa vielä sinne kielen perusteellakin halunneiden lasten tehtyä kouluvalintansa.

Tämän lisäksi HELVARYssa ollaan huolissaan siitä, riittääkö uudistuksen toteuttamiseen päteviä opettajia. A1-kielen opetus edellyttää kieltenopettajan kelpoisuuden omaavia opettajia - joko aineenopettajia tai kaksoiskelpoisia luokanopettajia. Olisi parasta, jos kieltenopetus tapahtuisi aineenopettajien ammattitaidolla, kuitenkin siten, että opettajat hallitsevat myös alkuopetuksen pedagogiikan. Riittävätkö koulutetut opettajat kaikkien alueiden tarpeisiin? Miten varmistetaan se, että A1-kielen opetus toteutetaan pätevällä ja kelpoisella opettajaresurssilla?

Neljänneksi HELVARY huolehtii siitä, mitä tapahtuu A2-kielelle. Tällä hetkellä on erittäin epäselvää, ollaanko A2-kielen opetusta varhentamassa kolmannella luokalla alkavaksi. Tällä lienee paljonkin vaikutusta siihen, haluavatko vanhemmat valita lapselleen harvinaisen A1-kielen. On eri asia, saako harvinaisen A1-kielen valinnut lapsi englanninopetusta alakoulussa 4 vuotta (luokat 3-6) vai 3 vuotta (luokat 4-6). Mikäli vanhemmat valitsevat aloittavaksi kieleksi englannin, on yhtä lailla tärkeää tietää, mitä muita kieliä koulussa tullaan opettamaan. Myös johtokuntien työskentely olisi helpompaa ja rationaalisempaa, jos koulun kieliohjelmaa voitaisiin ajatella kokonaisuutena palasten sijasta.

Varmista koulusi johtokunnan huoltajien edustajilta, ovatko he huomioineet esitystä tehdessään kaikki nämä huolet. Keskusteluun voi nostaa myös tämän hetken ykkösluokkalaiset – he jäävät tavallaan väliinputoajiksi uudistuksessa. Yhden vuoden ajan vuonna 2010 syntyneet ovat ainoat helsinkiläiset koululaiset, jotka eivät opiskele mitään vierasta kieltä.

Helsingin vanhemmat ry HELVARY

Jäsentiedotteet

KUTSU HELVARYN VUOSIKOKOUKSEEN 2018

31.1.2018
Helsingissä varhennetaan kielenopetusta pika-aikataululla. Tule mukaan keskustelemaan hyödyistä ja sudenkuopista asiantuntijan johdolla.  Mitä ylipäätään kuuluu vanhempaintoiminnalle kaupunkitasolla?

HELVARY-tiedote 17.1.2018

17.1.2018
Helvaryn loppuvuoden 2017 kuulumiset sekä tietoa tulevasta vuosikokouksesta.

HELVARY-tiedote 14.11.2017 **LIITTOKOKOUSINFO**

8.11.2017
HELVARY edistää kodin ja koulun hyvää yhteistyötä niin kaupungin tasolla kuin yksittäisissä kouluissakin. Siksi on tärkeää, että muistatte lähettää tämän tiedotteen eteenpäin oman koulunne vanhemmille, opettajille, johtokunnan jäsenille ja muihin verkostoihinne!

HELVARY-tiedote 25.9.2017

25.9.2017
Kouluarki on jälleen alkanut. Lapset ovat palanneet koulun penkeille ja päiväkoteihin. Hyvää syksyn alkua kaikille vanhemmille, yhdistyksille ja koulujen aikuisille!

HELVARY-tiedote 14.6.2017 **Sisäilmatoimikunnan terveiset**

14.6.2017
Terve päiväkoti ja koulu on jokaisen oikeus! Helsingin vanhemmat ry HELVARY on perustanut sisäilmatoimikunnan, jonka tavoitteena on turvata jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus terveelliseen oppimis- ja kasvuympäristöön.
HELVARYn toiminta

HELVARY ry eli Helsingin vanhempainyhdistysten oma kattojärjestö edistää vanhempainyhdistysten, koulujen, Helsingin opetustoimen ja hallinnon välistä yhteistyötä. 

HELVARY kutsuu koolle vanhempainverkostoja, auttaa jakamaan hyviä käytänteitä ja tarjoaa tietoa sekä vaikutusmahdollisuuksia vanhempaintoimintaan liittyvissä asioissa. 

HELVARYn jäseneksi voivat liittyä kaikki helsinkiläiset rekisteröidyt vanhempainyhdistykset. Tervetuloa mukaan!


Haluatko kuulla lisää? Katso video Helvaryn toiminnan esittelystä!