Helsinkiläisille oppilaille ei edelleenkään ole tarjolla riittävästi erityistä tukea

Lapsen oikeus opetukseen on ihmisoikeus, jonka toteutumisesta Helsingissä vastaa opetuksen järjestäjänä Helsingin kaupunki. Myös lapsen tarvitsema erityinen tuki lukeutuu ihmisoikeuksiin ja sitä on järjestettävä heti, kun tuen tarve tulee ilmi.

HELVARY on jo useaan kertaan kiinnittänyt huomiota siihen, ettei helsinkiläisissä kouluissa ole saatavilla riittävää tukea erityistarpeisille lapsille. Erityisen tuen oppilaiden integroiminen perusopetuksen luokille on kasvava trendi koko Suomessa ja myös Helsingissä. HELVARYn saamat viestit huoltajilta kertovat, ettei inkluusion laajeneva toteuttaminen ole parantanut läheskään kaikkien oppilaiden tilannetta. Helsingistä puuttuu yhä lasten tarpeiden mukaisia koulupaikkoja ja muita erityisen tuen tarvittavia muotoja. Samaan aikaan Helsingissä on jatkuva pula pätevistä erityisopettajista. 

Peruskoulussa inkluusiolla tarkoitetaan sitä, että erityistä tukea saavat oppilaat käyvät lähikoulua oman ikäluokkansa kanssa. Inkluusion taustalla on sinänsä kannatettava ajatus kaikkien oppilaiden yhtäläisistä ihmisoikeuksista, joita lähikouluperiaate palvelee. Inkluusio onkin HELVARYn mukaan kannatettava ja pääsääntöisesti lapsen oikeuksien mukainen linjaus. Sen avulla on mahdollista helpottaa perheiden arkea ja vähentää leimaamista. 

Helsingissä erityisluokkia on kuitenkin huoltajien kertomusten mukaan lakkautettu ja tukea tarvitsevia oppilaita siirretty yleisopetukseen ilman riittävää tukea. Vanhemmat kokevat, että erityinen tuki on pahimmillaan pelkkä päätös, joka takaa paremman ja tiiviimmän kontaktin kouluun, muttei välttämättä tuo mitään varsinaista pedagogista tukea lapsen kouluarkeen. 

Inkluusio tulee erityisluokkapaikkoja edullisemmaksi. Onkin herännyt paljon keskustelua siitä, onko sitä tehty pelkästään säästösyistä, vaikka taustalla olisikin ajatus lasten välisestä tasa-arvosta. Monet vanhemmat ja opettajat ovat viime aikoina kysyneet onko oikein, että tukea tarvitseva lapsi siirretään erityisopetuksesta yleisopetukseen ilman, että hänen tarvitsemansa tuki (jota esimerkiksi pienryhmässä on ollut saatavilla) siirtyy mukana.  Puhutaan säästöinkluusiosta, koska tuki ei ole seurannut oppilasta erityisluokasta tai pienryhmästä yleisopetukseen. 

HELVARY haluaa muistuttaa, että jokaisella oppilaalla on lakisääteinen oikeus saada tarvitsemansa tuki oli opetusmuoto mikä tahansa. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan oppilaan etu on ensisijaista ja ratkaisevaa kun päätetään, miten hänen opetuksensa järjestetään. Tämä ei saa unohtua, kun inkluusiota toteutetaan.  Yhdenvertaisuusperiaate ja syrjinnän kielto ohjaavat ja rajoittavat opetuksen järjestäjän harkintavaltaa opetuksen käytännön järjestelyistä päätettäessä. Inkluusio ei saa olla säästötoimi, vaan opetusmuotojen on palveltava lasten etua.

Tukitoimien pitäisi olla konkreettisia ja lapsen arkeen sidottuja ja niitä pitäisi saada selvästi aiemmin kuin tällä hetkellä saadaan, jotta tilanteet eivät eskaloituisi. Kuraattori- ja koulupsykologien resurssien tulee olla riittäviä. Sosiaalisista ongelmista kärsivien oppilaiden kannalta riittävät tukitoimet myös tällä saralla ovat oppimisen ehto. Pienryhmiä tarvitaan yhä. Päteviä erityisluokanopettajia tarvitaan lisää, samoin päteviä ja pysyviä avustajia, joiden on mahdollista työssään keskittyä erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Muutoin yhä useammalla lapsella on riski jäädä ilman opetusta, johon hän on oikeutettu.

Jokainen helsinkiläinen lapsi on yhtä tärkeä. HELVARYn näkemys on, että Helsingillä on varaa turvata jokaisen koulupolku hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisella tavalla.

Lisätietoja: 
Sanna Valtonen, pj
helvary@helvary.fi