Lapsistrategian tavoitteet otettava viipymättä käyttöön Helsingissä

2.3.2021

Suomi on saanut ensimmäisen kansallisen lapsistrategiansa. Parlamentaarisessa komiteassa on saavutettu yhteinen poliittinen tahtotila luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi, jossa kaikkien sektoreiden toimijat tunnistavat lapsen oikeuksien merkityksen. Lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi on kaikkien lasten Suomi.

Kansallinen lapsistrategia perustuu ajatukselle syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunnasta ja korostaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaamisen merkitystä. Myös Helsingissä on syytä kiinnittää huomiota segregaation estämiseen ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten riittäviin ja oikea-aikaisiin palveluihin, sillä suuret hyvinvointierot näkyvät lopulta kaikkien lasten arjessa.

HELVARY pitää äärimmäisen tärkeänä, että Helsingissä turvataan lapsistrategian linjauksen mukaisesti edellytykset lapsen oppimiselle, kehitykselle ja koulunkäynnin tuelle sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön työlle ja oppilas- ja opiskeluhuollon palveluille. Muun muassa ryhmäkokojen kasvattaminen ja koronapandemian myötä pitkittynyt etäopiskelu ovat aiheuttaneet haasteita oppimiselle. Näiden ratkaisemiseen on löydettävä riittävät resurssit. Myös oppilashuollon palveluista on tingitty, ja ne ovat ruuhkautuneet pahasti. Asia on korjattava välittömästi. Koronapandemian jälkihuoltoon on varattava riittävästi resursseja, jotta lasten ja nuorten tilanteet eivät entisestään pahene.

HELVARY vetoaa Helsinkiin myös kiusaamisen ehkäisemisen ja työrauhan edistämisen kehittämiseksi. Kouluväkivallan ja kiusaamisen kitkemiseksi on tehtävä suunnitelmallista ja jatkuvaa työtä. Sen on näyttävä kaikkien lasten arjessa turvallisuuden tunteen lisääntymisenä. Helsingissä tulee vahvistaa lapsistrategian mukaisesti tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

HELVARY vaatii, että lapsivaikutusten arviointia kehitetään, virkahenkilöitä koulutetaan sen tekemiseen ja se otetaan käyttöön huomattavasti nykyistä laajemmin kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Helsingin on aika panostaa uudella tavalla myös lapsibudjetointiin. Helsingissä tulee myös viipymättä kehittää lasten ja nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Lapsen oikeus osallisuuteen on tärkeä perus- ja ihmisoikeus, joka tulee huomioida laajasti ja systemaattisesti. Lapsella on oikeus tiedonsaantiin sekä oikeus tulla kuulluksi kun tehdään suoraan tai välillisesti lapsia koskevia päätöksiä. Tällä hetkellä niin lapsivaikutusten arviointi kuin lapsen osallisuuden toteutuminenkin ovat vielä lapsenkengissä.

HELVARY myös toivoo, että Helsinki panostaa uudella tavalla vanhempaintoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen kouluissa ja päivähoidossa. Kodin ja koulun/päiväkodin yhteistyö on tutkitusti merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä. Koronapandemia on haitannut mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä yhteisöllisten tilaisuuksien järjestämiseen. On tärkeää, että vaikeassakin tilanteessa mahdollistetaan toimintaa, joka lisää lasten hyvinvointia, viihtymistä sekä luottamusta kotien ja ammattilaisten välillä.

HELVARY vaatii, että vauras Helsinki ohjaa resursseja lapsistrategian suuntaviivojen mukaisesti lasten ja nuorten arkeen. Näistä viidestä vaatimuksesta voi aloittaa. Suomesta voi tulla kaikkien lasten Suomi. Myös Helsinki voi olla kaikkien lasten Helsinki.

Lisätietoja: helvary@helvary.fi