Lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa on kärsitty huutavasta henkilöstöpulasta jo vuosia. Samaan aikaan Helsinki on pitkäjänteisesti pyrkinyt kasvattamaan varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä oli kotihoidontuen kuntalisän poistaminen yli 1-vuotiaiden lasten perheiltä. Myös varhaiskasvatusyksikköjen kokoja on kasvatettu. Näin suurimpien päiväkotien johtajien työmäärä on kasvanut mittaan, jossa johtajilla ei enää ole aikaa päiväkodin pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Koronan aiheuttama poikkeustila levitti ongelmaa, sillä myös erityisjärjestelyjen toteuttaminen päiväkodeissa söi johtajien aikaa pedagogiselta työltä. 

HELVARY onkin huolissaan pitkittyneen työvoimapulan ja poikkeusajan tuoman lisäkuormituksen vaikutuksista varhaiskasvatuksen laatuun ja siten varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvointiin ja asemaan.

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsi on oikeutettu saamaan ikänsä, kehityksensä ja muiden edellytystensä mukaista varhaiskasvatusta. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen läsnäoloa ja tukea arjesta selviytymiseen, uuden oppimiseen, sosiaalisten taitojensa kehittämiseen sekä tunteidensa tunnistamiseen, nimeämiseen ja käsittelyyn. Joissain päiväkodeissa lapsi joutuu kuitenkin joustamaan näistä oikeuksistaan päiväkodin työvoimapulan takia. 

Helsingissä ongelma on osin alueellinen -- tietyillä alueilla lapsille ei ole tarjolla kelpoisuusvaatimukset täyttävää opetushenkilökuntaa. Opetuksesta vastaamaan on palkattu vähemmän koulutettuja henkilöitä. Kaikille päiväkotiryhmille ei ole saatu edes tätä kautta lakisääteistä määrää henkilökuntaa. Tämä vaikuttaa lasten saaman varhaiskasvatuksen laatuun ja asettaa lapset alueellisesti eriarvoiseen asemaan.

Mikäli lapsi ei saa aikuiselta riittävää tukea päiväkodissa, hän saattaa reagoida riehumalla tai kiusaamalla muita. Ujot, hiljaiset, erityistarpeiset tai eri kielitaustoista tulevat lapset saattavat puolestaan ajautua syrjään muusta joukosta, jos päiväkodissa ei ole tarpeeksi aikuisia kannustamassa ja ohjaamassa lapsia mukaan ryhmään ja leikkiin. Riittämätön henkilöstömäärä voi pahimmillaan johtaa vahinkoihin, tapaturmiin ja karkaamisiin. Näistä syistä varhaiskasvatuksen henkilöstön määrä ja resurssit on vihdoin saatava Helsingissä lain mukaisiksi.

Henkilöstöpula sekä jatkuvat sijaisjärjestelyt kuormittavat niin lapsia kuin päiväkodin henkilöstöä. Elokuisen varhaiskasvatuslain muutoksen myötä päiväkotien henkilöstö on ilmoitusvelvollinen varhaiskasvatuksen toteutuksessa havaitsemistaan epäkohdista esimerkiksi henkilöstön määrässä tai varhaiskasvatuksen laadussa. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ratkaise perimmäistä ongelmaa, joka on pula ammattitaitoisista varhaiskasvatuksen työntekijöistä.

HELVARY katsoo, että Helsingillä on velvollisuus taata, että jokaisen lapsen varhaiskasvatuspolku on lain mukainen lisäämällä kelpoisen henkilöstön määrää. Varhaiskasvatuksen kuntoon saattaminen lapsen edun mukaiseksi on yksi aloittaneen valtuuston keskeisistä tehtävistä. Ammattilaisia on houkuteltava Helsinkiin kiireesti. Henkilöstön palkkauksessa kannattaa huomioida varhaiskasvatustyön vaativuus ja kuormittavuus. Samalla on korjattava päiväkotien puutteita, jotta ne mahdollistavat laadukkaan ja lasten ikä- ja kehitystason mukaisen varhaiskasvatustyön toteuttamisen. Jokaiselle lapselle tulee taata turvallinen, yhdenvertainen ja laadukas varhaiskasvatus.